VUORIMIESYHDISTYS – BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y.
SÄÄNNÖT

Päivitetty vuosikokouksessa 2018 ja 2019

1§

Yhdistyksen, jonka nimi on Vuorimiesyhdistys – Bergsmannaföreningen r.y., kotipaikka on Helsinki.

2§

Yhdistyksen tarkoitus on kaivos-, rikastus-, metallurgisessa ja materiaaliteknisessä teollisuudessa ja niihin liittyvillä aloilla toimivien jäsenten ammatillisen tieto-taidon edistäminen ja keskinäinen lähentäminen. Näihin päämääriin yhdistys pyrkii esitelmien, keskustelujen, julkaisujen, tutustumismatkojen, ulkomaisten yhteyksien yms. kautta.

Yhdistyksessä on ammatillisia epäitsenäisiä jaostoja yhteistyön tehostamiseksi ja ammattikysymysten tehokkaampaa käsittelyä varten. Lisäksi yhdistyksessä voi olla epäitsenäisiä aluekerhoja.

3§

Yhdistys on puolueista ja etujärjestöistä riippumaton. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen jäsenilleen.

4§

Yhdistyksellä on varsinaisia ja nuoria jäseniä sekä kunniajäseniä. Varsinaiset ja nuoret jäsenet kuuluvat yhteen tai useampaan jaostoon, nuori jäsen kuitenkin vain yhteen. Varsinaiset ja nuoret jäsenet voivat toimia lisäksi jossakin aluekerhossa.

5§

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä 2§:n aloilla toimiva henkilö, joka on suorittanut koti- tai ulkomaisen yliopiston loppututkinnon tai jolla muuten voidaan katsoa olevan vastaava ammattitaito tai poikkeustapauksissa muullakin alalla toimiva huomattavan ansioitunut henkilö.

Nuoreksi jäseneksi voidaan valita 2§:n alaan liittyvää ylempää korkeakoulututkintoa suomalaisessa yliopistossa opiskeleva, joka on joko suorittanut alemman korkeakoulututkinnon tai on opinnoissaan suorittanut vähintään alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavat opinnot. Nuori jäsen on oikeutettu osallistumaan yhdistyksen toimintaan, mutta ei äänestyksiin.

6§

Kunniajäseneksi voidaan kutsua varsinainen jäsen, joka menestyksellisesti on toiminut yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi. Kunniajäseneksi voidaan kutsua myös yhdistykseen kuulumaton henkilö, joka on erittäin huomattavalla tavalla edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä.

7§

Hakemus varsinaiseksi jäseneksi on jätettävä jäsenhakemuskaavakkeella sille jaostolle, johon hakija haluaa kuulua. Jos hakija haluaa liittyä useampaan jaostoon, tulee hakemus jättää vain yhdelle jaostolle. Jäsenhakemukseen on liitettävä kahden yli 5 vuotta yhdistyksen varsinaisena jäsenenä olleen puolto. Jäseneksi ottamisesta päättää yhdistyksen hallitus jaoston esityksestä.

8§

Hakemus nuoreksi jäseneksi on jätettävä jäsenhakemuskaavakkeella sille jaostolle, johon hakija haluaa kuulua. Jäsenhakemukseen on liitettävä opintorekisterin ote ja suoritetun kandidaatin tutkintotodistuksen kopio. Nuoreksi jäseneksi ottamisesta päättää yhdistyksen hallitus jaoston esityksestä. Nuoren jäsenen jäsenyysaika on enintään viisi vuotta.

Nuori jäsen siirtyy varsinaiseksi jäseneksi ilmoitettuaan jaostolle tutkinnon suorittamisesta. Jos nuori jäsen ei jäsenyysaikana suorita tutkintoa, hänet katsotaan eronneeksi yhdistyksestä.

9§

Jokainen varsinainen jäsen suorittaa yhdistykselle liittymis- ja vuosimaksun. Nuorilta jäseniltä peritään matalampi vuosimaksu eikä heiltä peritä liittymismaksua. Siirtymisestä nuoresta jäsenestä varsinaiseksi jäseneksi ei peritä liittymismaksua, jos on ollut nuorempana jäsenenä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Kunniajäsenillä ei ole maksuja.

10§

Jäsen eroaa yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai hallituksen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jäsenen, joka ei ole maksanut eikä jäsenrekisterin hoitajan sitä erityisesti vaatiessa maksa erääntynyttä vuosimaksua, katsotaan eronneen yhdistyksestä. Jäsenrekisterin hoitaja esittelee eroilmoitukset yhdistyksen hallitukselle vahvistettaviksi. Jäsen, joka ei noudata yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä, tai jonka jääminen yhdistykseen jostain muusta syystä katsotaan sopimattomaksi, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä tai julistaa määrätyksi ajaksi menettäneeksi jäsenoikeutensa. Tällaiseen päätöksen vahvistamiseen vaaditaan 3/4 annetuista äänistä.

11§

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, jonka muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Hallituksen, sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali tapahtuu yhdistyksen vuosikokouksessa, jolloin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan ja jäsenet kolmeksi vuodeksi, kuitenkin siten, että joka vuosi kolme jäsentä on erovuorossa. Eroavaa jäsentä, puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta, ei välittömästi voida valita uudelleen. Hallituksen jäsenten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa yhdistyksen eri toiminta-aloja.

Hallituksen, sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalia valmistelee vaalitoimikunta, jossa puheenjohtajana on aikaisempi yhdistyksen puheenjohtaja ja jäseninä jaostojen ja aluekerhojen puheenjohtajat. Vaalitoimikunta tekee ehdotuksensa yhdistyksen vuosikokoukselle.

12§

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, kun tämä katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä pyytää. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kuusi jäsentä, niiden joukossa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on saapuvilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Puheenjohtajan ollessa estyneenä kutsuu varapuheenjohtaja hallituksen koolle. Hallituksen kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. Hallituksen sihteerinä toimii yhdistyksen pääsihteeri. Hallituksen kokouksessa ovat oikeutettuja olemaan puhevaltaisina läsnä: Pääsihteeri, taloudenhoitaja, lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja sekä jaostojen ja aluekerhojen puheenjohtajat.

13§

Hallituksen tehtäviin kuuluu:

• toimia yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi;
• tehdä tarpeelliseksi katsomiaan esityksiä julkisille ja yksityisille tahoille;
• solmia yhteyksiä koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa;
• valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja kutsua yhdistys koolle;
• toimeenpanna yhdistyksen päätökset;
• esittää vuosikokoukselle jaostojen perustaminen ja lakkauttaminen;
• päättää aluekerhojen perustamisesta ja lakkauttamisesta;
• päättää jaostojen ja aluekerhojen nimet ja johtosäännöt;
• hyväksyä hakijat yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi tai nuoriksi jäseniksi;
• pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä;
• hallita yhdistyksen varoja ja omaisuutta;
• laatia tulo- ja menoarvioehdotus ja vuosikertomus;
• laatia yhdistyksen toimintasuunnitelma ja siinä yhteydessä vahvistaa jaostojen ja aluekerhojen toimintasuunnitelmat;
• esittää vuosikokoukselle kunniajäseneksi kutsumista;
• päättää muista yhdistyksen antamista kunnianosoituksista ja palkinnoista ja niiden säännöistä;
• päättää sellaiset juoksevat asiat, joita ei tarvitse alistaa yhdistyksen vuosikokouksen ratkaistaviksi;
• palkata yhdistyksen varsinaisten jäsenten piiristä pääsihteeri ja taloudenhoitaja, jotka ovat hallitukselle vastuunalaisia;
• perustaa muita tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia ja toimia sekä nimetä niihin yhdistyksen jäsenten keskuudesta jäsenet ja hoitajat.

14§

Yhdistyksen jokapäiväistä toimintaa hoitaa pääsihteeri. Pääsihteerin tehtäviin kuuluu:

• toimeenpanna yhdistyksen hallituksen antamat yhdistyksen toimintaan liittyvät tehtävät;
• toimia yhdistyksen hallituksen sihteerinä;
• vastata yhdistyksen jäsenluettelosta;
• vastata yhdistyksen kirjanpidosta taloudenhoitaja apunaan;
• valmistella yhdistyksen vuosikokous hallituksen päätösten mukaisesti;
• toimia muiden yhdistyksen toimihenkilöiden hallinnollisena esimiehenä.

15§

Yhdistyksen nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja pääsihteeri, aina kaksi yhdessä.

16§

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätösasiakirjat on hallituksen pöytäkirjojen ja vuosikertomuksen ohella jätettävä viimeistään seuraavan vuoden helmikuun 15. päivänä tarkastettaviksi tilintarkastajille, joiden on niistä annettava tarkastuskertomuksensa vuosikokoukselle.

17§

Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous ja ylimääräiset kokoukset. Vuosikokous on pidettävä toukokuun 1. päivään mennessä. Kokouksiin on postitettava kutsu vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Yhdistyksen kokouksen avaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Kokouksessa puhetta johtaa läsnä olevien varsinaisten jäsenien keskuudestaan valitsema puheenjohtaja. Kokoukselle valitaan samalla tavalla sihteeri. Kokouksessa läsnä olevista varsinaisista jäsenistä valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka kokouksen puheenjohtajan ohella tarkastavat pöytäkirjan. Kokouksessa läsnä olevista jäsenistä valitaan kaksi ääntenlaskijaa. Kokouksen alussa todetaan sen päätösvaltaisuus ja hyväksytään työjärjestys. Kokouksissa päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli säännöissä ei ole toisin määrätty. Yhdistyksen puheenjohtajien ja hallituksen vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla, jos joku varsinainen jäsen sitä pyytää. Jäsen saa käyttää äänioikeuttaan jonkun muun jäsenen kautta valtakirjalla. Jäsen saa edustaa ainoastaan yhtä jäsentä. Valitut toimihenkilöt ryhtyvät toimeensa heti vuosikokouksen jälkeen.

18§

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• hallituksen kertomus edellisestä toimintavuodelta;
• tilintarkastajien kertomus, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle;
• kuluvan vuoden tulo- ja menoarvio sekä sen yhteydessä varsinaisten jäsenten ja nuorten jäsenten vuosimaksun ja liittymismaksun suuruus sekä hallituksen ja tilintarkastajien palkkio;
• yhdistyksen toimintasuunnitelma kuluvalle vuodelle;
• puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten vaalit erovuorossa olevien tilalle;
• kahden tilintarkastajan ja näille varamiehen vaalit kuluvan vuoden tilien tarkastusta varten;
• jaostojen perustaminen ja lakkauttaminen;
• kunniajäseneksi kutsuminen;
• muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava kirjallisesti siitä hallitukselle kuukautta ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

19§

Hallituksen päätöksellä voidaan jonkin erillisasian käsittelemiseksi pitää ylimääräinen kokous. Se on myös kutsuttava kokoon kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vähintään neljäskymmenesosa (1/40) äänioikeutetuista jäsenistä sitä yhdistyksen hallitukselta kirjallisesti esittämänsä asian käsittelyyn pyytää.

Asia on esitettävä perusteluineen kokouskutsussa eikä kokouksessa voi käsitellä muita asioita.

20§

Näiden sääntöjen muuttamisesta tai lisäyksistä niihin on tehtävä päätös kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista ainakin toinen on vuosikokous, ja tällöin vähintään 3/4 päätökseen osaaottavista yhdistyksen jäsenistä on oltava siitä yhtä mieltä molemmilla kerroilla. Kokousten välillä tulee olla vähintään kuukausi.

21§

Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan, että päätös tästä on tehty kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen vuosikokouksessa. Molemmilla kerroilla tulee päätökseen osaaottavien yhdistyksen varsinaisten jäsenten vähintään 3/4:n enemmistöllä kannattaa purkamisesitystä.

Yhdistyksen purkautuessa on sen varat käytettävä johonkin yhdistyksen viimeisen kokouksen päättämään, yhdistyksen toimintaa lähellä olevaan, yleishyödylliseen tarkoitukseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

22§

Muuten noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhdistyslakia.